Narsistinen luonnehäiriö

Narsismi on käsite, joka tarkoittaa suomeksi itseihailua. Narsistinen ihminen on siis itsekeskeinen ja itsekäs. Hän näkee aina omat motiivinsa hyvinä ja kunnioitettavina, hän jopa omasta mielestään uhrautuu toisten puolesta, kun taas muiden motiivit ovat usein kyseenalaisia. Hän ei pysty kunnioittamaan toisen ihmisen aikuisuutta ja sitä, että tämä määrää itse omista asioistaan. Hän on ylikävelijä, määräilevä ihminen, joka painostaa toisia saadakseen omat näkemyksensä aina läpi. Jos tämä ei onnistu, hän voi raivostua ja suuttua.

Narsismi on ilmiö, joka esiintyy eri vahvuisena eri ihmisissä. Voidaan sanoa, että vanha luontomme on itsekäs siinä määrin, että meissä jokaisessa on aika ajoin narsistisia piirteitä. Emme jaksa ottaa huomioon toisia empaattisesti, emme aina jaksa hyväksyä toisen näkökantaa, vaan vaadimme, että meidän oma näkökantamme ja tahtomme menee läpi. Tällainen narsismi on siis tavallaan ihan normaalia. On kuitenkin toinen ääripää, jossa henkilö on siinä määrin narsistisen luonnehäiriön vallassa, että ympäristön on pakko toteuttaa hänen kaikki halunsa ja toiveensa. Jos hän on lapsi, asiat voivat sujua jokseenkin normaalisti, mutta jos henkilö on aikuinen ja jatkuvasti pakottaa toisia oman tahtonsa toteuttamiseen, painostaa ja määräilee eikä siedä vastaväitteitä, voidaan puhua sairaudesta. Tämän sairauden ääripäässä ovat ne narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivät ihmiset, jotka ovat tehneet väkivaltarikoksia, koska eivät kykene sietämään pienintäkään vastarintaa.

Näiden kahden ääripään välillä on sitten kaikki eri asteet ja on hyvin vaikea vetää rajaa siihen, mikä on sairautta ja mikä normaalia. Valitettavaa on, että tämä ilmiö kuitenkin haittaa meidän ihmissuhteitamme, tuottaa vaikeuksia avio- ja perhe-elämään ja saa aikaan ristiriitoja seurakunnissa. Tällöin on hyvä, jos voimme tiedostaa ja ymmärtää tätä ilmiötä. Se, joka ymmärtää kärsivänsä tästä, olevansa jossain määrin narsistisen luonnehäiriön vallassa, on jo tiellä kohti parantumista. Ikävää tämän sairauden kohdalla on, että ne, jotka kärsivät siitä todella, eivät yleensä tiedosta sairastavansa sitä. Narsistihan näkee itsensä aina hyvässä valossa. Narsistinen ihminen saattaa olla varsin hurmaava luonne, taitava käsittelemään ihmisiä, voimakas vaikuttaja, kyvykäs pitämään hyvää julkisivua yllä, olemaan miellyttäväkin määrättyyn pisteeseen asti, joten hänen ympäristönsä ei aina tunnista ongelmaa – kenties vain lähimmät ihmiset, kuten perheen jäsenet, saavat nahoissaan kärsiä hänen persoonansa pimeistä puolista. Narsisti ei yleensä suostu terapiaan, jos sitä hänelle ehdotetaan.

Normaalissa avioliitossa kaksi ihmistä sitoutuu toisiinsa, niin että he sopivat, että osa heidän asioistaan on yhteisiä ja niistä sovitaan yhdessä. Jos toinen osapuoli kuitenkin katsoo, että hänen puolisonsa kaikki asiat kuuluvat hänelle eikä toisella ole mitään itsenäistä ja omaa elämää, jossa hän yksin määräisi tekemisistään, ollaan tekemisissä narsistisen luonteen kanssa. Tällöin on vaara, että avioliitto ajautuu ongelmiin. Monet – varsinkin naiset – ovat tyytyneet elämään alistettuina. He ovat sopeutuneet narsistisen miehensä määräysvaltaan ja saattavat jopa löytää siitä jotakin turvallisuutta. Mutta tämä ei ole se raamatun malli, jossa ’alamaisuutta’ suositellaan. Raamatun ihmiskuvan mukaan vaimo ei menetä itsenäisyyttään ja aikuisuuttaan avioliitossa. Miehen tulee rakastaa vaimoaan kuin Kristus seurakuntaa ja Kristus ei totisesti halua tehdä meistä sätkynukkeja, jotka toteutamme konemaisesti hänen käskyjään. Hän haluaa, että me olemme itsenäisiä persoonia ja teemme, mitä hän meiltä odottaa, vapaaehtoisesti eikä pakosta.

Olen nähnyt joitakin narsistisia luonteita seurakunnan viroissa. He tuntuvat hanakkaasti hakeutuvan johtajiksi. Kun he pääsevät seurakunnan johtoon, ei kenelläkään ole sellaista Jumalan armoitusta tai taitoa kuin heillä. Jos joku yrittää jotakin oma-aloitteisesti, se tyrmätään. Sama aloite on hyvä, kunhan sen tekee tämä narsistinen johtaja itse. Monet tuntuvat kaipaavan voimakkaita johtajia, jotka kertovat heille, mitä pitää tehdä ja kuinka elää. Niin kauan kuin johdettavat ovat hengellisesti alaikäisiä, asiat voivat sujua. Mutta luonteeltaan aikuisten ja hengellisesti kasvaneiden kanssa tulee tällaiselle johtajalle vaikeuksia. Ristiriitojen syntyessä hän on kärsivä osapuoli, jonka yleviä motiiveita ei ymmärretä. Hän kokee itsensä vainotuksi ja saa helposti ulkopuolisten sympatiat puolelleen. Olen nähnyt, että tällainen sairas ihminen voi vuosikausia pelata omaa valtapeliään melko menestyksellisesti. Hän on taitava manipuloija, hyvä käyttämään ns. pimeää valtaa. Tarpeen vaatiessa hän saattaa osata esiintyä vaikka kuinka nöyränä ja vaatimattomana ihmisenä. Mutta kuinka kitkeriä ja pahan makuisia ovatkaan hedelmät, jotka tästä kypsyvät! Olen myös nähnyt, että seurakunta voi löytää päättäväisyyttä, jolla tällaisesta Diotrefes-luonteesta päästään eroon (3.Joh.1:9).

Narsisti voi osata näytellä katumista ja anteeksipyytämistä. Samaan aikaan ei kuitenkaan synny minkäänlaista aitoa katumusta omasta osuudesta, ei mitään vilpitöntä anteeksipyytämisen tarvetta. Omat viat eivät jostain syystä tule näkökenttään. Anteeksipyytäminen on vain keino päästä pinteestä ja pelastaa oma nahka. Narsisti ei pysty tuntemaan tervettä syyllisyyttä. Jos hänelle osoitetaan, että hän on tehnyt väärin, hän keksii nopeasti syyn, miksi hänen toimintansa on ollut oikeutettua ja ymmärrettävää. Hän tuntuu itse uskovan vuorenvarmasti, että kaikki hänen väärät tekonsa  – jos niitä nyt onkaan – ovat jonkun muun syytä.

Jos narsisti ei suoriudu veloistaan, hän on vain hyvillään, kun takaajat maksavat ne. Jos hän saa lahjoituksen, hän aina ansaitsee sen eikä tunne aitoa kiitollisuutta.

Voi olla hyödyllistä analysoida omaa luonnettamme ja elämäntapaamme tässä valossa. Kertaan vielä narsistisen ihmisen piirteitä:

  • empatian eli myötäelämisen kyvyn puute
  • kyvyttömyys asettua toisen asemaan
  • itsekeskeisyys
  • hallitsevuus ja tilan ottaminen itselleen
  • toimii käenpojan tapaan syrjäyttäen muita
  • halu määräillä ja ajaa läpi oma tahto
  • kokee toiset ihmiset välineiksi omalle hyvinvoinnilleen
  • johtajaksi pyrkiminen ja diktatorinen vallankäyttö
  • despoottinen asenne kaikessa vallankäytössä
  • kyvyttömyys oikeasti kuunnella ja huomioida toisia
  • on sellainen, joka puhuu paljon ja kuuntelee tuskin ollenkaan
  • kyvyttömyys kohdata toinen aikuisena, joka määrää itse omista asioistaan
  • omien motiivien näkeminen aina hyvinä, jopa ihailtavina
  • antaa anteeksi suurta jalouttaan, mutta harvoin pyytää anteeksi
  • jos pyytää anteeksi, se on vain taktinen veto ja osa peliä
  • kyvyttömyys tuntea aitoa syyllisyyttä tai kiitollisuutta
  • vastakkaisen näkökannan mitätöinti
  • toisen painostaminen ja manipulointi ja suuttuminen herkästi, jos kohtaa vastustusta
  • saattaa turvautua väkivaltaan, henkiseen tai fyysiseen, ajaessaan läpi omaa tahtoaan
  • toisten hyväksikäyttö, jota ei itse tiedosta  (tyypillistä aikuistuville lapsille, jotka yhä olettavat, että vanhemmat ovat yksistään heidän hyvinvointiaan varten)
  • pakonomainen oikeassa olemisen tarve

Narsismi voi tulla esiin myös yhteisötasolla. Jokin sukuhaara voi tuntea olevansa ylempiarvoinen toiseen sukuhaaraan nähden. Jokin peliseura voi lietsoa paremmuuden tunnetta keskuudessaan, vaikka näytöt puuttuvatkin. Jokin klikki seurakunnan sisällä voi alkaa käyttää valtaa väärin. Jokin seurakunta voi tuntea ylemmyyttä toiseen seurakuntaan nähden. Kirkkokunnan sisällä voi syntyä halveksiva asenne muita kirkkokuntia kohtaan. Raamattu varoittaa sekä yksilöitä, että seurakuntia tuntemasta aiheetonta ylemmyyttä. Paavali ilmaisee sen näin:

Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut. Room.12:3.

Jokaisen on aihetta valvoa itseään, omaa elämäntapaansa ja luonnettansa. Myös yhteisön jäseninä olemme vastuussa, ettei narsistinen ylpeys ja kovuus hiivi joukkoomme.

Copyright©SimoPapunen2003

Mainokset
Kategoria(t): Hengen miekka, Kolumnit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Narsistinen luonnehäiriö

  1. Markku Ollikainen sanoo:

    Näinhän asia on nähtävä. Elämme syntiin, pahan valtaan langenneessa maailmassa, jossa kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s