Pyytäkää

Tässä kirjoituksessa syvennymme asiaan, joka on yksi rukoilemisen keskeisin asia: anomiseen. Uusin raamatunkäännös käyttää tosin enemmän sanaa pyytäminen kuin anominen.

Toivottavasti meillä on rukoilemisesta sen verran raamatullinen ja monipuolinen käsitys, ettei rukoileminen ole meille pelkkää anomista. Olen nähnyt jossakin näin ytimekkään rukoilemisen määritelmän: ”rukoileminen on pyyntöjen esittämistä Jumalalle”. Tulin niin hengessäni vaivatuksi tuosta mietelmästä, että olin välillä ihan vihainen. Tätä seurannut tunnekuohu oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi aloin rakentaa Uskon kilven sivuja (johon kokonaisuuteen kuuluu tämäkin Hengen miekka). Rukouksenkin keskeisessä ja jalossa asiassa meidän on syytä mennä eteenpäin ja pyrkiä aikuiseen uskoon.

Mutta totta on, että anominen ja ”pyyntöjen esittäminen Jumalalle” on tyypillistä rukousta. Se on rukouksen tyylilajeista yleisin ja mainitaan myös ensimmäisenä:

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Matt.7:7 (Luuk.11:9)

Jumala haluaa, että me rukoilemme, tuomme kaikki tarpeemme hänen tietoonsa ja luotamme häneen. Tässä Jumalan sana neuvoo meitä olemaan lapsen kaltaisia, jotka pyytävät Isältä ja jotka luottavat siihen, että Isä on rakastava ja hyvä ja tahtoo antaa lapselleen kaikkea, mitä tämä tarvitsee. Rukous on tapa oppia tätä lapsen asennetta, tapa oppia, että Jumala on Isämme ja me saamme, kun pyydämme. Rukous ei ole vain keino saada jotakin, vaan se on samalla Jumalan tapa luoda meihin uskoa ja rakentaa meidän sisimpäämme luja ja eheä uskon luottamus taivaalliseen Isäämme. Ei kukaan saa tätä lujaa uskoa ja syvää luottamusta Jumalaan, ellei hän elä rukouksen koulussa Jumalan kanssa. On selvää, että usko ei voi tulla lujaksi, ellei sitä myös koetella. Vain elämän kovien koetusten ja vastuksien kautta voi Jumalan ihminen tulla uskossaan lujaksi, niin että hän tietää: elävä Jumala on, hän on minun Isäni ja hänellä on hyvä tahto minua kohtaan silloinkin, kun minun edessäni on ylivoimaiselta näyttäviä vaikeuksia – ja hän kuulee minun rukouksiani ja vastaa niihin. Tässä rukoilemisessa jokaisen on kuitenkin ankkuroiduttava Jumalan sanaan. En voi pyytää omien himojeni mukaan, vaan minun on opittava, mitkä asiat ovat hyviä ja rakentavia ja mitkä asiat ovat pahoja ja vahingollisia. Tässä meitä ohjaa Jumalan sana:

Te himoitsette, mutta jäätte vaille, kiihkon ja kateuden vallassa te vaikka riistätte hengen toisiltanne, mutta ette silti saavuta päämääräänne. Te taistelette ja iskette yhteen, mutta jäätte vaille, koska ette pyydä. Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne. Jaak.4:2-3.

Herran veli Jaakob oli käytännön mies. Hän ei tehnyt uskostaan itselleen jotakin älyllistä harrastusta ja tiedollisen pätemisen aluetta. Hän oli käynyt Jumalan koulua ja oppinut jotakin keskeistä. Jumalan koulu ei ole raamattukoulu, jossa opetetaan ajattelemaan uskon asioista kaikenlaisia akateemisia koukeroita ja jossa jaetaan pään tietoa. Jumalan koulu on se koulu, jossa me opimme tekemään oikeita asioita.

Otan esimerkin: maailma tyrkyttää meille mm. koko ajan suureen ääneen sanan ja musiikin voimalla käsitystään rakkaudesta. Se käsitys on hyvin rajoittunut tähän romanttiseen rakkauteen, joka taas raamatun valossa ei ole rakkautta ensinkään, vaan himoa ja itsekkyyttä. Se on ns. rakkautta, joka on valmis kääntymään vihaksi milloin tahansa. Romanttinenkin rakkaus – rakastuminen vastakkaiseen sukupuoleen ja sen luoma kiintymys ja hellyys – ovat nekin Jumalan lahjoja, hänen luomiaan asioita, mutta niiden perusta on inhimillisessä luonnossa, vanhassa ihmisessä. Kristus tuli luomaan uuden ihmisen, joka rakastaa Jumalan rakkaudella. Tämä rakkaus vuodatetaan ihmisen sydämeen Pyhän Hengen kautta ja se rakkaus ei ole tunteita – se on niitäkin – vaan se on voima tehdä oikeita tekoja.

Rukoileminen on oikea teko, se on rakkautta. Esirukoilija on kuin kukkien hoitaja. Hän kastelee kasvejaan säännöllisesti, mutta ei liikaa. Tähän tarvitaan uskollista luonnetta ja itsekuria. Harjoittelin tätä nuorena poikana hoitamalla appelsiinipuutani. Kun olin pari kuukautta poissa kotoa, se oli kuollut. Kukaan muista perheen jäsenistä ei jaksanut nähdä sitä pientä vaivaa, että olisi tilkan vettä antanut sille silloin tällöin. Se kuoli kuivuuteen, mutta kasvi voi kuolla myös liikaan kasteluun. Jos toivot omaisesi uskoon tuloa, älä koko ajan tuputa uskon asioita, se voi tukahduttaa herkät uskon oraat. Rukoile mieluummin. Se toimii kuin altapäin kastelu, sillä silloin elävän veden pohjavesi pääsee kostuttamaan sielun juuristoa.

Ihminen, joka elää vanhan luontonsa mukaan, on vielä pikkulapsi Kristuksen tuntemisessa. Hänen rukouksensakin voi nousta esiin vanhan luonnon mukaisena ja hän ei saa, mitä pyytää, koska pyytää omien himojensa mukaan. Jos siis haluamme antautua rukoukseen ja Jumalalta pyytämiseen, anomisen jaloon tehtävään, meidän tulee kasvaa uskossamme, niin että opimme pyytämään oikeita asioita. Meidän on myös hyvä pitää mielessämme Jaakobin meille välittämä kehotus:

Teillä ei ole, sentähden ettette ano. Jaak.4:2. (KR38)

Tämä sana on syvälle iskostunut tajuntaani, siksi halusin sen nostaa esiin vielä uudestaan vanhan käännöksen mukaisena tuosta sanasta, jota jo siteerasin uuden käännöksen mukaan. Tuskin kenestäkään tulee ahkeraa rukoilijaa, jos hän ei sisäistä tätä totuutta. Tämä sana voi nimittäin olla syvänä ja kestävänä innoituksen lähteenä rukoukseen. Tämä sana saa meidät tutkimaan, mitä asioita elämässäni on, tai pikemminkin, mitä siitä puuttuu, jota en ole pyytänyt Herralta. Mitä asioita minun läheisteni elämästä puuttuu sen tähden, että minä en ole sitä anonut ja pyytänyt heille? Mitä asioita puuttuu seurakuntani elämästä, kun minä en ole huomannut anoa?

Joudumme itsetutkistelun paikalle. Vaikka olisimme anoneetkin runsaasti ja monipuolisesti, joudumme tutkimaan, miksi Jumala ei ole vastannut. Olenko pyytänyt jotenkin ponnettomasti, rutiininomaisesti? Minä ainakin joudun itse monta kertaa myöntämään, että minä vaan höpötän ja pöpötän moni-sanaisesti Jumalalle ja sitten, kun olen pitkään niin tehnyt ja olen lopettelemassa rukouksiani, Jumalan Henki kuiskaa minulle: ”Niin, mutta mitä sinä oikeasti haluat?” Hän saattaa suosittaa minulle: ”Valitse nyt yksi asia, joka on sinulle kaikkein tärkein, ja tuo se minun eteeni, niin että sinä hengessä ja totuudessa vuodatat sydämesi minun alttarillani, niin minä vastaan sinulle!” – Jumala siis toisaalta haluaa, että me viemme kaikki asiamme hänen eteensä ja toisaalta, että me pyydämme ehyellä sydämellä eikä jotenkin ohjelmallisesti. Tässä me olemme rukouksen koulussa hänen kanssaan eikä todellista oppimista voi kukaan meidän sisimpäämme kaataa ulkoapäin. Vain Pyhä Henki voi meitä oikeasti opettaa ja kun opimme, me huomaamme, että kaikki onkin hyvin käytännöllistä. Huomaamme, että tänään Jumalan Henki painottaa tätä ja huomenna toista. Määrätietoisella paneutumisella rukoukseen ja säännöllisellä viipymisellä Herran kasvojen edessä on paikkansa, mutta meidän tulee muistaa, että meillä on kuitenkin elävä Jumala. Meidän ylimmäinen pappimme, Herra Jeesus Kristus, on tosi rukoilija ja hän ei ole rutiinin pyörittäjä, hän on Ylösnousemus ja Elämä. Pyhä Henki, joka välittää meille Kristuksen täyteyttä ja voi tuoda meidän sisimpäämme Hänen rukouksensa ja rakkautensa, on luova persoona. Hän luo aina uutta. Se on hänen tahtonsa meidänkin elämässämme. Vaikka meillä on monenlaisia tarpeita, yksi suuri tarpeemme on tulla uusiksi luomuksiksi Kristuksessa.

Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle. Minä ilmoitan sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita, joista et mitään tiedä. Jer.33:3.

Jumalan sana painottaa meille myös, että emme oikeastaan itse tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, mutta Pyhä Henki tietää ja hän rukoilee meissä.

Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Room.8:26.

En ole raamatun alkukielien asiantuntija enkä halua lukeutua niihin, jotka leikkivät raamatunkääntäjää harrastelijapohjalta, mutta minusta parempi ilmaisu olisi ollut ”sanomattomin huokauksin”. Sanaton huokaus on jotenkin vailla sisältöä, mutta sanomaton huokaus on täynnä sisältöä, jota ei voi sanoin ilmaista. Siksi on myös hyvä pyrkiä saamaan Pyhän Hengen kaste ja armolahja kielillä rukoilemiseen, koska silloin voi Hengen avulla puhua salaisuuksia Hengessä ja löytää sanoja, joita ei tässä luonnollisessa kielessä oikeastaan edes ole. Hengessä rukoileminen ei kuitenkaan syrjäytä ymmärryksellä rukoilemista, vaan ne täydentävät toisiaan. En myöskään kannata sitä ajatusta, että esirukoilija vaan koskettaa kädellään rukousavun pyytäjää, mutta ei käytä sanoja. Kyllä Niilo Yli-Vainiolla aikoinaan oli nöyryyttä kysyä niiltä, joka tulivat rukouspalveluun: ”Mitäpä sinä haluat?” Kyllä Jumala tietää tarpeemme paremmin kuin me itse, mutta ei se ole tekosyy olla rukoilematta sanoilla. Jumalan sana kehottaa meitä:

Kääntykää Herran puoleen, huulillanne vilpittömät sanat, sanokaa hänelle: ”Anna kaikki meidän syntimme anteeksi ja ota vastaan paras lahjamme: me tuomme sinulle uhriksi rukouksemme, huultemme hedelmän.” Hoos.14:3.

Me siis käytämme sanoja, kun rukoilemme ja teemme sen rohkeasti tietäen, että meidän sanamme ovat monta kertaa kovin kömpelöitä, hapuilevia ja vajavaisia, mutta silti Jumala kuulee meitä. Jos olemme hiljaa emmekä rukoile ollenkaan, meidän mykkyytemme voi rajoittaa Jumalaa ja estää häntä toimimasta, sillä hän on sitonut itsensä omiensa rukouksiin. Mutta meidän on hyvä tiedostaa heikkoina rukoilijoina, että meidän hapuilevat sanamme eivät rajoita Jumalaa, vaan Hän tekee vielä enemmänkin kuin pyydämme:

Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen. Ef.3:20.

Anominen ja pyytäminen on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen asia Kristuksen ruumiin ja seurakunnan elämässä, jotta Jumalalla olisi vapaat kädet toimia. Meidän ei sovi laiminlyödä rukousta, sillä siitä kaikki hengellinen toiminta ja elämä saa voimansa. Elämän tosi lähde on Jeesus Kristus ja Pyhä Henki välittää meille Kristuksen täydellisen siunauksen, mutta rukous on se kanava, jonka kautta kaikki tapahtuu. Kun rukoilemme, on myös tärkeätä tehdä se säännöllisesti ja uskollisesti. Jos Jumala ei ole vielä kuullut rukoustasi, jota olet rukoillut vuosikausia, älä hellitä, sillä hän voi kuulla sen rukouksen tänään tai huomenna. Hän kyllä olisi voinut kuulla sinua jo aiemmin, mutta hän halusi ”lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla” ja kasvattaa sinussa kestävyyttä ja kärsivällisyyttä.

Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni [ja sisareni], ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan. 1.Kor.15:58.

Rukousvastaukset tulevat siis toisinaan meille vasta pitkän ja kärsivällisen rukoustaistelun tuloksena. Se voi olla samanlaista painia Jumalan kanssa, jota Jaakob joutui käymään. Jaakob oli tässä painissaan niin kestävä ja antautunut, että hän sai rukousvastauksen ja siunauksen lisäksi itselleen uuden nimen: Israel. Rukouksen tehtävä meidän elämässämme on syvempi kuin me aavistamme: sen on tarkoitus luoda meidät uudeksi ihmiseksi, tehdä meistä uusia luomuksia Kristuksessa, tosi israelilaisia. Tämä ei voi tapahtua, ellei vanha luontomme samalla antaudu kuolemaan:

Mutta Jaakob sanoi: ”En päästä sinua, ellet siunaa minua.”
Mies kysyi häneltä: ”Mikä sinun nimesi on?” Hän vastasi: ”Jaakob.” Silloin mies sanoi: ”Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut* Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut.” 1.Moos.32:27-29.

Aurinko nousi, ja hän jatkoi matkaansa Penuelista eteenpäin ontuen lonkkaansa. 1.Moos.32:32.

Minulla on tuoreessa muistissani eräs kokemus, jonka haluaisin jakaa kanssasi. Se ei nyt ollut niin merkittävä kuin oli Jaakobin paini, mutta se kuvastaa sitä, miten joskus me joudumme siihen rukoilemisen kouluun, jossa Jumalan Henki opettaa meitä rukoilemaan tosissaan.

Minulla on henkinen työ, jossa tarvitsen paljon ammattiini kuuluvaa viisautta. Minut tunnetaan työpaikallani uskovaisena miehenä, joten minun tulisi oikeastaan olla työssäni edes vähän etevämpi kuin jumalattomat kollegani, jotta siitä koituisi kunniaa Jumalalle. Ajattele nyt, jos tekisin työni huonosti! Ihmiset voisivat sanoa: ”Hän kyllä kuuluttaa olevansa Jumalan palvelija, hän jopa uskoo, että Jumala kuulee rukouksia, mutta työssään hän on surkea eikä osaa mitään! Hän rukoilee Jumalalta aamusta iltaan viisautta työhönsä, mutta hänen Jumalansa on kuollut eikä vastaa hänelle, vaan hän on työntekijänä kuin muutkin ihmiset!”

Erästä asiaa rukoilin jo töihin mennessäni, kun se tuntui vaikealta. Sitten koko aamupäivän rukoilin, että Herra antaisi minulle viisautta ratkaista tuo vaikea ongelma. Vetosin Jaakobin kirjaan, jossa sanotaan:

Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Jaak.1:5.

Olen monta kertaa vedonnut tähän sanaan ja saanut viisautta. Tämä on yksi hyödyllisimpiä Jumalan sanan lupauksia. Niitä on muitakin ja voimme aina vedota Jumalan sanaan, kun rukoilemme, sillä Jumala ei voi pyörtää sanaansa. Jumalan sanaan vetoaminen on jokaisen menestyvän rukoilijan ase. Jumalan sana on hengen miekkana sen kädessä, joka käy taistelurukoukseen, mutta se on myös perusta, jolta tämä yksinkertaisin rukouksen muoto – pyytäminen – ponnistaa.

Mutta tällä kertaa ei vetoamiseni tuntunut tehoavan. Kolmen neljän tunnin turhan työskentelyn jälkeen aloin jo hermostua Jumalalle ja tulla epätoivoiseksi. Silloin tuo epätoivo ja jonkinlainen aggressio Jumalaa kohtaan tulikin minun avukseni. Aloin käydä Jumalalle hankalaksi. Nimitin mielessäni tuota kiivasta tapaani käydä Jumalan kimppuun asiani puolesta ”kraiveliin käymiseksi”. Oletko sinä koskaan ”käynyt Jumalan raiveliin”? Oletko koskaan pannut Jumalaa seinää vasten? Muistathan, kuinka Jeesus opettaessaan rukoilemista, kertoi leskivaimosta, joka anoi tuomaria ratkaisemaan asiansa ja tuomari sanoi:

…minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni. Luuk.18:5 (KR38)

On hyvä ymmärtää, että olemme perin pohjin syntisiä eikä meillä ole oikeutta Jumalan edessä vaatia mitään. Olemme vain armon kerjäläisiä Jumalan kasvojen edessä. Vaikka olisimme jossain asiassa oikeassakin, on totta, mitä Job sanoi:

Vaikka olisin kuinka oikeassa, en pystyisi hänelle vastaamaan. Voin vain rukoilla armoa häneltä, joka minut tuomitsee. Job.9:15.

Mutta tämä on meidän jumalasuhteemme syvempi puoli, sen vakava ja totinen puoli. Sitten on se toinen puoli, jossa me olemme lapsia ja jossa me olemme veljemme Jaakobin lailla käytännöllisiä ihmisiä, joilla on normaalit tunteet. Me voimme olla sillä tavalla yksinkertaisia ihmisiä, että rohkenemme olla aitoja Jumalan edessä ja antaa tunteiden tulla pintaan. Kyllä Jumala kestää, jos meidän sisumme ja temperamenttimme joskus kuohahtaa.

Niinpä minä aloin vedota Jumalan kunniaan. Jos tämä asia ei ratkea, minä joudun häpeään ja Jumala joutuu häpeään, koska minä olen hänen palvelijansa. Kaikki tietävät, että minä luotan rukouksia kuulevaan Jumalaan, jos hän ei nyt vastaa, minä joudun häpeään ja Jumala minun kanssani. Sanoin Jumalalle, että me olemme kaikki syntisiä emmekä sen vuoksi ansaitse vastausta, mutta Jumalan on syytä pitää huolta omasta kunniastaan, etteivät jumalattomat saa aihetta väheksyä ja pilkata häntä. Ja minä puhuin nämä asiat hänelle aika tiukkaan sävyyn, en ollenkaan näin laimeasti kuin nyt tässä.

Kolme neljä tuntia olin yrittänyt ratkaista tuota ongelmaa ja tämän ”pienen rukoushetken” jälkeen, jota ei voisi kutsua hiljentymiseksi parhaalla tahdollakaan, minä sain vastauksen. Minun rukoukseni ei tainnut olla kovinkaan hyväntuoksuinen, suloinen pilvi Jumalan edessä, vaan enemmänkin ”tulta ja tappuraa”. Mutta kolme neljä minuuttia tämän purkaukseni jälkeen sain ongelmani ratkaistua! – Oikeastaan olin jo jossain vaiheessa alkanut kirjoittaa vastausta kollegalleni, jossa selitin, että en nyt millään pysty ratkaisemaan tätä kysymystä ja että hän voisi kokeilla ehkä yhtä keinoa, josko se auttaisi. Sitten ajattelin, että voinhan minäkin sitä kokeilla ja ’heureka!’ – se toimi! Niinpä sain muotoilla koko viestini uudelleen Herraa kiitellen ja ilosta pökerryksissä. En joutunutkaan häpeään, vaan sain ammatillisen itsetuntoni takaisin! Ylistys Herralle!

Kotiin tultuani vielä Herra vahvisti minulle tämän opetuksen. Tässähän oli perimmältään kysymys Jumalan kunniasta. Jos et saa rukousvastausta, neuvon sinua: laita Jumala seinää vasten ja vetoa siihen, että hän menettää kunniansa pakanoiden silmissä, ellei hän vastaa. Hän voi tehdä jotakin tai jättää tekemättä, mutta hän tekee sen oman kunniansa vuoksi. Näin Herra minulle puhui sanansa kautta:

Oman itseni tähden minä sen tein, sillä minä en salli nimeäni häväistävän, kunniaani minä en toiselle anna. Jes.48:11.

Niin minä aioin syöstä heihin vihani autiomaassa ja tuhota heidät kaikki. Sitä en kuitenkaan tehnyt. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät toiset kansat saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä vienyt heidät Egyptistä noiden kansojen nähden. Hes.20:13-14.

Herra Sebaot on oman kunniansa tähden lähettänyt minut… Sak.2:12.

Vielä lopuksi haluan rohkaista sinua, joka olet anonut ja pyytänyt Jumalalta erilaisia asioita saamatta vastausta. Muista Herran sana:

Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan? Luuk.18:7.

Luota Herraan.

Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon! Job 8:21.

Mainokset
Kategoria(t): 2005, Hengen miekka, Saarnat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s