Elämän tarkoitus

Pari mormonia kävi joskus ovellani ja kysyivät minulta, mikä minun mielestäni on elämän tarkoitus. Vastasin, että elämän tarkoitus on oppia palvelemaan Kristusta koko sydämestään. He innostuivat vastauksestani niin, että minun oli vaikea vakuuttaa heidät siitä, että en välittänyt ryhtyä pitkiin keskusteluihin heidän kanssaan.

Olen yhä samaa mieltä elämän tarkoituksesta, mutta jos opettelemme palvelemaan Kristusta, mikä on tämän opinto-ohjelman tärkein oppiaine? Onko se kristillinen teologia, oppi Jumalasta vai jokin muu. Joillekin tärkein asia on oppikysymykset, joillekin johtajuus. Jotkut keskittyvät opettelemaan johtajuutta ja vieläpä ottavat opettajikseen niitä, jotka ovat saaneet oppinsa maallisissa ympyröissä.

Minusta yksi tärkeimmistä oppiaineista Jumalan koulussa on nimeltään Vallankäyttö. Kristushan tarvitsee seuraajia, jotka toteuttavat hänen tahtoaan ja käyttävät valtaa maan päällä hänen lähettiläinään. Tämä vallankäytön tehtävä odottaa meitä tulevaisuudessa, mutta me opettelemme sitä jo nyt. Jokainen Kristuksen oma saa käyttää jonkin verran valtaa, mutta hänen kypsyytensä uskovana määrittelee sen, kuinka paljon hän kerran ylösnousemuksessa saa valtaa Kristukselta hänen ruumiinsa jäsenenä. Jokainen saa oikeudenmukaisesti ja kykyjensä mukaan. Joku hallitsee yhtä kaupunkia, toinen viittä, joku ehkä kokonaista maakuntaa.

Näemme ihmisten pohjattoman vallanhalun, kun tutustumme menneiden aikojen diktaattoreihin ja onpa noita nykyäänkin: poliitikkoja, jotka eivät saa vallanhuumasta tarpeekseen. Näemme myös, kuinka noituus ja taikojen teko kiinnostaa ihmisiä. Noidat ja velhothan saavat käyttää valtaa yliluonnollisien kykyjensä ansiosta. Niinpä Harry Potter ja Siskoni on noita ja muut tällaiset median tarjoamat mallit taikuudesta ja noituudesta ovat hyvin suosittuja. Uskovienkin keskuudessa on paljon kiinnostusta armolahjoihin, koska Jumala voi antaa joskus myös voiman lahjoja ja kykyä tehdä ihmeitä. Jokainen meistä on jollain tavalla heikko tällaista yliluonnollista vallankäyttöä kohtaan. Pikkupoika, joka hiekkalaatikolla tallaa naapurin tytön hiekkakakun mäsäksi, käyttää hänkin valtaa.

Koko ikänsä ihminen joutuu opettelemaan vallankäyttöä ja uskovina me tietenkin pyrimme oppimaan sellaista vallankäyttöä, joka ei revi vaan rakentaa. Usein meillä on hyvin voimakas sisäinen avuttomuuden tunne. Vaikka emme aina tiedosta sitä, niin alitajuisesti voimme kokea, että emme pysty hallitsemaan edes omaa elämäämme, kuinka sitten voisimme hallita toisia. Tämän sisäisen avuttomuuden monet korvaavat sillä itsepetoksella, että alkavat luulotella, että heillä on paljonkin valtaa. Jos ei sitä muuten ole, niin paljon pahaa tekemällä, voidaan jotenkin näyttää, että täältä pesee. Kuinka usein suomalaisen miehen uho onkaan tätä tyhjän tynnyrin kolinaa. Säälin suomalaista miestä, sillä hän uhoaa, koska on niin raukka ja pelkää niin paljon. Väkivaltaisuus ja viha nousevat pelosta ja avuttomuudesta ja halusta luoda itselleen ja muille illuusio, että on tässä sentään kova jätkä. Jos joku pelottelee ja uhkailee muita, hän kertoo, että hän itse sisimmässään pelkää ja vapisee. Paholaisenkin uho, hänen kaikki raivonsa nousee pelosta ja siitä tietoisuudesta, että on hävinnyt pelin eikä hallitse enää tilannetta.

Mutta mikä on siis Kristuksen päämäärä, kun hän kasvattaa tahtonsa mukaisia vallankäyttäjiä? Hän haluaa, että käytämme sitä valtaa, jota häneltä saamme, oikein. Vanhurskaasti ja oikeamielisesti. Siihen tarvitaan nöyryyttä. Nyt meillä on koko elämä aikaa opetella. On kumma, miten paljon vastaamme tulee tilanteita, joissa olemme avuttomia ja joudumme turvaamaan hänen viisauteensa rukouksessa. Tämä riippuvuus Pyhästä Hengestä on yksi Kristuksen päämäärä. Meidän opintomme edistyvät, kun tajuamme, että emme pysty johonkin, emme osaa jotakin ilman hänen apuaan. Olemme pitkällä, kun tunnemme epätoivoisen suurta tarvetta saada Jumalan apua, kun emme itse pärjää, emme itse hallitse asioita, emme itse ymmärrä, emme itse ole riittävän viisaita, emme itse kykene ja osaa. Tähän nöyryyteen Herra meitä vie päivittäin.

Me itse usein haluamme jotakin päinvastaista, me haluamme voimaa, me haluamme, että se voima virtaa meistä ja meidän rukoustemme kautta tapahtuu ihmeitä, me haluamme, että meillä olisi vaikutusvaltaa, jolla voisimme ohjailla ihmisiä. Ja meillä on yksi suuri heikkous tässä voiman ja vallan käyttämisessä: olemme niin valmiita käyttämään sitä tuhoamiseen. Olemme niin valmiita kostamaan. Luulen, että niin minun kuin sinunkin kohdalla on tämä valmius liian suuri ja siksi niin vähän mitään voimallista tapahtuu meidän kauttamme.

Tunsin aikoinaan erään nuorehkon ihmisen, jolla oli illuusio siitä, että hän on erittäin hyvä ihmistuntija. Jonkin verran hänellä olikin psykologista silmää, mutta enimmäkseen hän petti itseään eikä oikein ymmärtänyt, että selvänäkijäksi ryhtyminen on synti eikä ylpeyden aihe. Kun olen seurannut Jumalan työtä hänessä, olen huomannut, että hän on joutunut nöyrtymään tavallisten ihmisten tasolle. Kuinka hyvä ja ihana asia, kun olemme kirkkaasti selvillä omasta heikkoudestamme, kun olemme riittävän nöyriä, että Jumalan henki voi ohjata meitä. Mooseksesta sanottiin, että hän oli nöyrin ihminen maan päällä. Siksi Jumala myös käytti häntä. Hänenkin nöyryydessään oli kuitenkin puutteensa, sillä hän rikkoi Herran tahtoa vastaan ja joutui siitä vastuuseen. Mooseksen olisi pitänyt puhua kalliolle, että se olisi antanut vettä, sen sijaan hän löi sitä ja sadatteli israelilaisten epäuskoa. Mutta Jumala sanoi:

Kun kansa Sinin autiomaassa kapinoi minua vastaan, te ette tarkoin täyttäneet minun käskyäni. Te ette pitäneet minua pyhänä kansan edessä silloin, kun annoitte veden virrata kalliosta. (4.Moos.27:14)

Mikä armo olla Jumalan nöyryys-koulussa. Haluaisimme tuloksia äkkiä, haluaisimme nopeaa pääsyä vallankahvaan, mutta voi olla, että vasta ylösnousemuksessa meille uskotaan valtaa – eikä silloinkaan kauhean paljon. Kuitenkin: se hyvä tulevaisuus odottaa meitä, missä nöyryyden ja nöyryytyksienkin koulussa saatu oppi koituu meille suureksi avuksi. Ei kannata hätäillä ja odottaa suuria ihmeitä heti. Kannattaa olla kärsivällinen ja käyttää jäljellä oleva elämän aika nöyryyden oppimiseen. Kannattaa tulla tietoiseksi omasta heikkoudesta, omasta tyhmyydestä, omasta kyvyttömyydestä arvioida lähimmäisiäni oikein ja oppia suurta varovaisuutta tuomioiden antamisessa. Oppia siunaamaan, oppia kärsivälliseksi ja sävyisäksi, oppia olemaan pieni ihminen ja sellaisena kaikkien palvelija.

Kiitos, Herra, että sinä autat meitä tähän. Kiitos, Pyhä Jumala, kaikista oppitunneista, jolloin opetat meille nöyryyttä. Kiitos, että saamme opetella palvelemaan täällä maallisen vaelluksemme aikana Kristusta ja oppia hänen luonteenlaatuaan. Kiitos, että annat meille valtaa, jota noidat ja velhot eivät saa, mutta kiitos, että myös koulutat meistä oikeanlaisia vallankäyttäjiä, niin että emme käytä sinun lahjaasi mihinkään vääryyteen. Ylistämme sinua, sinä Korkein! Aamen.

Mainokset
Kategoria(t): 2006, Hengen miekka, Saarnat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s