Kutsu hedelmän kantamiseen, osa5

Palaan mieliaiheeseeni parin vuoden tauon jälkeen. Pahoittelen, jos toistan itseäni. Mutta lukiessani toista Pietarin kirjettä, tämä jae puhutteli:

Kun näet teillä on kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää. 2.Piet.1:8.

Ensinnäkin, tämä jae määrittelee meidän uskonelämämme tavoitteita: 1) ei saa jäädä toimettomaksi ja 2) tarkoitus on kantaa hedelmää. Sanon tämän, koska joskus huomaan opetuksessa toiseen suuntaan tähtäävää korostusta, jonka äärilaita on se, missä uskovan odotetaan tuntevan suorastaan syyllisyyttä siitä, että on tehnyt ”hyviä tekoja”. Tällaisen väärän korostuksen mukaan, meidän uskonelämämme kypsyneisyyden määrittää kokonaan oikea oppi ja raamatulliset ajatukset.

Elävässä elämässä tulee vastaan yllätyksiä. Asia, joka on minua viime aikoina hämmästyttänyt, on ihmisten haluttomuus tehdä hengellistä työtä tai osallistua kristillisen järjestön toimintaan. Ymmärrän hyvin, jos elämä on jo täynnä ohjelmaa. Mutta en oikein ymmärrä, jos työtön tai eläkkeellä oleva terve uskova ei halua osallistua Jumalan valtakunnan työhön, vaikka on siihen kaikki edellytykset – ja pyydetään mukaan.

Toinen ryhmä ”toimettomia” ovat ne, joilla on kyllä voimakaskin halu tehdä jotakin Jumalan valtakunnan työtä, mutta he eivät oikein tiedä, mitä Jumala tahtoo. Tänään he antautuvat kauniin sanoin Jumalan käyttöön, mutta huomenna he elävät taas samanlaista maanläheistä elämää kuin aina ennenkin.

Uskon, että molemmissa tapauksissa on kysymys henkilön sisäisen ihmisen keskeneräisyydestä. Voisin nimittää sitä luonteen keskeneräisyydeksi tai kypsymättömyydeksi, mutta ihmisen hengellinen kasvu ja sisäinen olemus on enemmän kuin luonnekysymys.

Jos ajattelemme Uuden testamentin henkilöitä ja mietimme, kenen kohdalla Jeesus teki työtä kehittääkseen tätä luonteena ja ihmisenä, tulee ensimmäiseksi mieleen Pietari. Pietari onkin hyvä esimerkki meille, sillä hän tuo esiin tavallisen perusihmisen, joka on helposti innostuva ja helposti lannistuva, joskus ”hönkähenkinen”, toisinaan häilyvä, epävakaa ja vähän tyhmäkin.

Niinpä on selvää, että kannattaa kuunnella Pietarin opetusta, jos haluamme päästä eteenpäin omien hötkyilyjemme kanssa ja kypsyä Jumalan ihmisiksi siitä huolimatta ja sen uhallakin, että olemme saaneet ”huonot geenit”, kokeneet ”ankean lapsuuden”, käyttäytyneet typerästi, tehneet aivan toivottomia juttuja ja jääneet polkemaan paikallaan. Oman kypsymättömyytensä voi kokea niin monella tavalla ja sanoittaa hyvinkin persoonallisesti, mutta kun on kysymys uskonelämän takkuamisesta, käyttökelvottomuudesta, hedelmättömyydestä ja toimettomuudesta – silloin kuunnelkaamme apostoli Pietaria. Syventykäämme siihen, mitä hän sanoo, sillä hän esittää kirjeensä alussa – ennen lainaamaani jaetta – juuri sen reseptin, jolla pääsemme eteenpäin. Näin meidän ei tarvitse jäädä toivottomuuteen. Luetaan siis tämä resepti:

Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa,  jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta. 2.Piet.1:5-7.

Pietari mainitsee hyvin luettelomaisesti seitsemän asiaa, joita meidän tulisi itsessämme kehittää, jos mielimme olla käyttökelpoisia Jumalalle. Raamatusta voimme löytää paljon muitakin näkökulmia, mutta tämä on hyvin hyödyllinen lista.

Ongelma vaan tahtoo olla, että emme ymmärrä tästä listasta ”höykäsen pölähtämää”. Ainakin minä tunnustan, että en ymmärrä paljonkaan. Olen lukenut nuo jakeet kymmeniä kertoja elämäni aikana enkä ymmärrä niitä. Nostan kädet pystyyn.

Turvaudun siihen keinoon, jota en juuri suosittele: otan esiin eri raamatunkäännöksiä ja yritän saada niistä jotain vihjettä itse kuhunkin kohtaan.

1) Lujuus. Kun luen muita käännöksiä, sanan ”lujuus” tilalla onkin ”avu” tai ”hyve”. Pitäisi siis oppia osoittamaan uskonelämässään hyveitä. Mitähän se tarkoittaa? Luulisin, että siinä viitataan hengen mukaiseen elämään, jossa tuomme uskon vaelluksessamme esiin ns. hengen hedelmiä, joita ovat mm. ”rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä” (Gal.5:22).

Huomaamme siis heti ensimmäisestä kohdasta, että nyt keskitämme huomion omaan käyttäytymiseemme ja luonteeseemme – ei opinkappaleisiin eikä oikeaan kirkkokuntaan. Nyt ei puhuta kuulumisesta seurakuntaan. Ja meitä opettaa tähän kristilliseen elämäntapaan kiivasluonteinen, nyrkkiä puiva ja tasajalkaa hyppivä ihminen, itsekeskeinen päällepäsmäri – Pietari.

Hyvä – jos hän saattoi kypsyä, minäkin kai voin kasvaa?

Hyveiden osoittaminen viittaa myös lujaan moraaliin. Jos emme omaksu kristillistä moraalia, emme todennäköisesti voi kantaa hedelmää Jumalan valtakunnassa. Emme voi harrastaa maailman asioita ja elää kuten muutkin ihmiset. Meidän tulee määrätietoisesti kehittää omaa luonnettamme ja elämäntapaamme kristilliseen suuntaan. Onneksi Herra tekee meissä työtään ja siksi asia ei ole omissa käsissämme, mutta osallistumme tähän omalla panoksellamme, kun elämme vuorovaikutuksessa Herran kanssa ja vaellamme opetuslapseudessa.

Aivan liian monet ovat jääneet jumiin tähän ensimmäiseen kohtaan. Tarvitseeko luetella niitä tekoja, jotka tuovat esiin tämän paikalleen jämähtämisen?

haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset… Gal.5:19-21.

2) Oikea tieto. Pietari oli ymmärtänyt syvästi oikean tiedon merkityksen.

Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa. 1.Piet.1:16.

Maailma on täynnä uskonnollista sepitettä, jota pitää visusti varoa. Sitä on liikaa myös kristillisyyden sisällä. On tärkeää, että tarkistamme uskon käsityksemme Raamatusta emmekä peilaa niitä vain kirkon traditioon tai mihinkään ihmisviisauden oppeihin.

Mutta tässäkin oikean opin harrastamisessa on vaaransa. Keskittyessämme oikeaan oppiin ja teologisiin viilauksiin, saatamme mennä harhaan. Voimme päätyä kirjaimen orjuuteen, kirjanoppineisuuteen ja oikeassa olemisen pakkomielteeseen. Siksi Pietari tähdentää, että oikean tiedon lisäksi tarvitsemme:

3) Tiedossa itsehillintää. Katsoin sanakirjasta englannin kielen termin ”temperance” suomennoksia: kohtuus, raittius, tyyneys, maltti, itsehillintä, pidättyväisyys. Hyviä ominaisuuksia sovellettavaksi aina, kun pää alkaa kuumentua oikeasta opista uskonkiihkoilun tasolle. Ei tarvitse luopua Raamatun perustotuuksista ja terveen uskon peruspilareista ollakseen hengellinen ihminen ja uskossaan maltillinen ja pidättyä ryhtymästä opinkiivailijaksi. Änkyröintiä on monenlaista. Kun edustamme tervettä uskoa ja moraalia maailman suuntaan, on hyvä olla vakaumuksellinen ja vaikka vähän änkyräkin, mutta keskenämme meidän ei tulisi kiivailla niin, että hajotamme Jumalan kansaa ja puskemme veljiä ja sisaria kumoon.

4) Itsehillinnässä kestävyyttä. Tämä on vähän hämärä kohta. Vanhempi käännös puhuu kärsivällisyydestä. Yksinkertainen tulkinta ehkä selittäisi tämän niin, että ”opillista malttia” tulee soveltaa jatkuvasti, kunnes siitä tulee tapa ja toinen luonto. Toisaalta se voi tarkoittaa sitä, että kun jotkut kasvamattomat uskovat provosoivat ja yrittävät kiihottaa toisia opilliseen kiihkoiluun, kasvaneempien tulee osoittaa kärsivällisyyttä heitä kohtaan eikä alentua heidän tasolleen. On vaara, että provosointi johtaa opilliseen väittelyyn ja sitä kautta kiihkomielisiin riitoihin, mikä pilaa saavutetun ”opillisen tyyneyden”.

Minulla on paljon kokemuksia siitä, kuinka helposti jokin opillinen kiivailu – tai vain ”profiilin nosto” – johtaa ikäviin yhteenottoihin seurakunnassa. Jokin tunnepohjainen purkaus, jonka oli tarkoitus puolustaa ”hyviä arvoja”, voikin johtaa päinvastaiseen tulokseen. Syntyy eripuraa, joka voi jäädä pinnan alle kytemään ja johtaa myöhemmin hajaannukseen. Olen jopa nähnyt sellaista kiivailua ”hajottamista” vastaan, että se on johtanut – hajottamiseen. Jokin sinänsä hyvä asia voidaan ottaa liian tunnepohjaisesti ja sillä tavalla tehdä se tyhjäksi tai kääntää se toimimaan itseään vastaan.

Pitäisi jaksaa olla kärsivällinen ja joustava. Tarvitsemme siihen aimo annoksen nöyryyttä. Pietari tuokin peliin tekijän, joka on omiaan kasvattamaan meistä nöyrempiä:

5) Jumalanpelkoa. Kun syntyy eripuraa seurakunnassa, kun ihmisten välillä on ristivetoa, on hyvä nostaa katse ylös ja löytää jälleen se uskon perustus, joka on meille yhteinen – löytää Jumala. Kun koemme palvelevamme samaa Jumalaa, se jo sinänsä luo yhteyttä. Kun polvistumme Kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen edessä, emme ensimmäiseksi keskity opillisiin asioihin. Vavistus, jota tunnemme suuren Tuomarin edessä, voi kummasti tasoittaa pahinta höyryämistä. Se on ikäänkuin jäähy lätkämatsissa. Tuomari viheltää 2 minuuttia kampituksesta. Olemme jo varmuudella sävyisämpiä, kun pääsemme takaisin jäälle. On hyvä, että pelissä on Tuomari, ja meillä on terve kunnioitus häntä ja yhteisiä sääntöjä kohtaan. Ehkä se lopulta saa aikaan myös:

6) Keskinäistä kiintymystä. Jotkin käännökset käyttävät ilmaisua ”veljellistä kiintymystä” tai ”veljellistä ystävällisyyttä”. Jokaisen uskovan kultainen sääntö ihmissuhteissa on tämä: Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa (Room.12:18). Jos olen onnistunut saamaan aikaan riidan jonkun veljen tai sisaren kanssa, on vaara, että hengellinen kasvuni pysähtyy enkä saavuta sitä pistettä, missä voin olla Jumalalle käyttökelpoinen. Tämä voi olla ankarasti sanottu, sillä kukapa olisi niin täydellinen, ettei koskaan rikkoisi ketään vastaan. Mutta jos vaellamme aralla tunnolla ja valmiina parannukseen, emme jää paikallemme – emmekä toimettomiksi.

Jos tämä kohta luettelossa tähdentää uskovien välisiä keskinäisiä ihmissuhteita, seuraava kohta laajentaa tämän kiintymyksen tai ystävällisyyden osoittamisen koskemaan laajemmin kaikkia ihmisiä:

7) Kiintymyksessä rakkautta. Toivo Koilon raamatunkäännös Suuri ilosanoma käyttää tässä ilmaisua ”yleistä rakkautta”. Se voi johtaa tahattomiin mielleyhtymiin, joita ei tässä tarkoiteta, mutta Raamattu Kansalle -suomennos on minusta aika osuva: ”veljesrakkaudessa rakkautta kaikkia kohtaan”. Englanninkielinen Raamattu käyttää sanaa ”charity” – laupeudentyö, hyväntekeväisyys. Toisin sanoen uskova, joka on kypsynyt osoittamaan rakkautta kaikille ihmisille, niin että on valmis tekemään erilaista laupeudentyötä, ehkä lähetystyötä tai vastaavaa, missä voi palvella muita ihmisiä, on jo päässyt sellaiseen käyttökelpoisuuteen, että ei ole enää toimeton ”eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää hänessä vaille hedelmää”.

Hyvä lukijani, tulikohan tämä Pietarin opetus nyt yhtään lähemmäksi arkeasi? Ehkä tunnet samaa epätoivoa kuin ennenkin? Ehkä koet, että et ikinä täytä mittaa? Ehkä löysit kohdan, joka nyt tuomitsi sinut kelvottomaksi?

Voin tunnustaa, että en usko itse täyttäväni mittaa – läheskään. Jos aina välillä saan olla Jumalan käytössä – kuten uskon olevani – on se myös osoitus Jumalan armosta. Jumala itse on niin loputtoman kärsivällinen ja pitkämielinen ja lempeä. Hän kasvattaa meitä, kuten Pietariakin, eikä luovuta. Hän ei jätä meissä työtään kesken.

Siksi voimme jättää itsemme Jumalan käyttöön ja uskoa elämämme hänen haltuunsa, joka on täynnä armoa:

Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien. 1.Tim.4:10.

Mainokset
Kategoria(t): 2011, Hengen miekka, Saarnat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kutsu hedelmän kantamiseen, osa5

  1. Simo sanoo:

    En tiedä, mihin kohtaan kuuluu sellainen tärkeä uskonelämän elementti kuin antaminen. Ehkä hyveisiin eli kohtaan 1. Se kuuluu tietysti kohtaan 6 ja 7 myös. Monien kohdalla rahan antaminen Jumalan valtakunnan työhön olisi suuri harppaus eteenpäin ja merkitsisi hengellisen kasvun edistymistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s